Teksti Marko Kuivasaari

Kuvat Jukka Utriainen ja Anne Kokko

Golf on seniori-ikäisille mitä parhainta harrasteliikuntaa ja ajanvietettä, mutta se voi olla myös tavoitteellista kilpaurheilua vielä myöhäiselläkin iällä.

Seniorigolfareiden kilpailutoiminta onkin Suomessa erityisen vilkasta. Suomen Golfsenioreiden järjestämiä valtakunnallisia kiertueita on peräti kaksitoista, ja niissä pelattaviin kilpailuihin osallistuu vuosittain jopa 3000 pelaajaa.

Tällä kaudella kiertueilla pelattiin yhteensä ennätykselliset 9303 kilpailukierrosta. Eniten kierroksia pelattiin senioreiden Aluetourilla, jolla kisoja käydään kuudessa eri sarjassa.

”Kilpailutoiminta ja pelaajien aktiivisuus ovat kasvaneet tasaisesti lajin suosion lisääntyessä. Se on luonnollisesti heijastunut myös tulostasoon sekä kotimaisilla että kansainvälisillä kentillä”, sanoo Suomen Golf­seniorit ry:n puheenjohtaja Jouko Latvakangas.

Senioreiden ykköskiertueena toimii Finnish Senior Tour, jossa kilpaillaan nuorimmissa seniorisarjoissa M50 ja N50. Naisille on tarjolla myös FST:n N65-sarja. 50-vuotiaiden miesten kilpailutarjontaa lisää puolestaan M50 Haastajatour. 60-vuotiaat miehet pelaavat omaa M60 Touria, ja vastaavasti ikäluokkien mukaan nimettyjä kiertueita on miehille tarjolla viiden vuoden välein aina M80-kiertueeseen asti. Naisille järjestetään vastaavasti N60 Tour ja N70 Tour -kiertueita.

Kiertueilla pelataan kauden aikana yhteensä noin 85 kilpailua, jotka käydään pääsääntöisesti Etelä-Suomen kentillä.

Finnish Senior Tourin sekä M50 Haastajatourin kaikki kilpailut ovat tasoituksettomia. M60- ja N60-kiertueista ylöspäin kisoissa on sekä tasoitukseton että tasoituksellinen luokka.

Kiertueilla pelataan kauden aikana yhteensä noin 85 kilpailua, jotka käydään pääsääntöisesti Etelä-Suomen kentillä.

”Pyrimme järjestämään vähintään yhden kilpailun kutakin ikäryhmää kohden hieman kauempana maakunnissa, jotta Etelä-Suomesta katsoen etäämmällä asuville ei tulisi jokaiseen kisaan niin paljon matkustamista”, Latvakangas sanoo.

Kärki levenee vuosi vuodelta

Kilpagolfin taso senioreissa on noussut viime vuosina vauhdilla. Latvakankaan mukaan kärki alkaa olla leveä, sillä Finnish Senior Tourin miesten top 20 -listalta periaatteessa kuka tahansa voi sijoittua kisoissa kolmen parhaan joukkoon.

”Tavoitteellinen harjoittelu on lisääntynyt huomattavasti, ja etenkin vanhemmissa ikäluokissa monet pelaavat ja treenaavat Espanjassa koko talven. Se näkyy kilpailutuloksissa. M65- ja jopa M70-sarjan kisoissa pitää pelata nykyään kierros parin pintaan, jos aikoo voittaa”, Latvakangas sanoo.

Mikko Rantanen ja Mika Piltz hallitsivat Finnish Senior Tourin M50-sarjaa kaudella 2023.

Tänä vuonna FST:n rankingin kaksi parasta olivat ammattilaiskentilläkin aikanaan menestyneet Mikko Rantanen ja Mika Piltz. Neljä kilpailua voittaneen ja kahdesti top 3:een sijoittuneen Rantasen kauden kierroskeskiarvo oli 72,35. Kaksikkoa ei kuitenkaan voi valita edustamaan Suomea arvokisoihin yhä voimassa olevien ammattilaisstatusten vuoksi.

Seniorikiertueilla pelaavat aloittavat kilpailemisen myöhemmin

Senioreiden kilpailemiseen liittyvä mielenkiintoinen piirre on se, että useimmat ovat aloittaneet kilpailemisen golfissa vasta myöhäisemmällä iällä. Kiertueilla on vain harvakseen pelaajia, jotka olisivat kulkeneet koko kotimaisen kilpagolfpolun junioreista viisikymppisiin ja siitä ylöspäin. Monella nuorempana kilpailleella suurin kilpailumotivaatio laantuu jo Finnish Tour -vuosina. Silloin tällöin ”comebackeja” kuitenkin tehdään sekä senioreissa että mid-ikäisissä.

”Ruuhkavuodet katkaisevat usein kilpailemisen. Sitten esimerkiksi lasten vartuttua tai kohentuneen taloudellisen tilanteen myötä kipinä kilpailemiseen on voinut syttyä uudelleen. Kilpailuissamme on koko ajan enemmän pelaajia, joilla on ollut golfmaila kädessä jo 10-vuotiaana”, Latvakangas sanoo.

Kisoihin valmistaudutaan nuorempien malliin

Mikä on sitten seniorikisojen jatkuvan suosion salaisuus?

”Kyllä se on ilman muuta kilpailuvietti, joka houkuttelee pelaajia osallistumaan kisasta toiseen. Kilpailuissa on erinomainen mahdollisuus mitata omaa osaamistaan ikäluokan parhaiden pelaajien kanssa”, ­sanoo SGS:n hallituksen kiertuevastaava Jukka Utriainen.

Finnish Senior Touria vetävän Utriaisen mukaan pelaajien määrätietoisuus huokuu range-lämmittelystä lähtien, vaikka kiertueella kisaillaankin sopivan rennolla asenteella.

”Tietysti jotkut ottavat homman hieman vakavammin. Kärkipelaajat heräävät aikaisin, käyvät aamulenkillä ja tekevät kisavalmistelunsa ihan samalla tavalla kuin nuorempien kiertueilla”, Utriainen sanoo.

SGS:n kilpailuissa itsekin pelaava Utriainen näkee, että ammattilaisten mukana olo seniorikiertueilla on pelkästään positiivinen asia.

"Kilpailuissamme on koko ajan enemmän pelaajia, joilla on ollut golfmaila kädessä jo 10-vuotiaana."

”Ammattilaispelaajat tuovat kisoihimme lisäarvoa, ja toki heidän suorituksistaan kelpaa ottaa mallia. Mikko Rantasen ja Mika Piltzin kaltaiset kaverit antavat sujuvine rutiineineen myös esimerkkiä ihanteellisesta pelinopeudesta.”

Loppuunmyyty

Finnish Senior Tourin miesten kilpailuihin otetaan yhtä paljon osallistujia kuin tyypillisesti ammattilaiskiertueiden osakilpailuun, 156 pelaajaa. Kiertueiden suosiosta kertoo se, että tulijoita olisi enemmän kuin kilpailuihin voidaan ottaa vastaan. Kaikki FST:n kilpailut tulivat tänä vuonna täyteen lukuun ottamatta elokuun lopussa Pickala Golfissa käytyä finaaliturnausta.

”Itselleni oli yllätys, että Pickalan kisa jäi vajaaksi”, Utriainen sanoo.

”Perustimme tälle kaudelle finaalikilpailun pelaajien toiveesta, koska moni on harmitellut lyöntipelikisojen päättymistä jo heinäkuun Finnish Senior Openiin. Finaali oli tarkoitettu rankingin 90 parhaalle, ja kilpailuun ilmoittautui 85 pelaajaa. Normaalisti 10–20 pelaajaa ilmoittautumislistalta ei mahdu FST:n kilpailuun.”

Utriainen arvelee, että osa jätti kilpailun väliin siksi, että maajoukkuevalinnat oli tehty jo elokuussa.

Unelma päästä edustamaan Suomea ­arvokisoissa saa monet tekemään paljon töitä pelinsä eteen. Euroopan seniori­golfliiton eli ESGA:n EM-kilpailuissa pelataan tasoituksettoman sarjan ohella tasoituksellinen sarja. Se avaa mahdollisuuden maajoukkuepaikkaan myös niille pelaajille, joiden rahkeet eivät välttämättä riittäisi scratch-joukkueeseen.

ESGA:n kilpailuissa pelaajien alin ikä on 55 vuotta, mutta Euroopan golfliitto, EGA, alensi viime vuosikymmenellä omien tur-naustensa alaikärajan 55 vuodesta 50 vuoteen. Tuolloin myös Suomen Golf­seniorit teki muiden Euroopan maiden kanssa yhtenäisen ratkaisun ikärajan alentamisesta omissa kansallisissa kilpailuissaan. Naisilla alaikäraja on ollut koko ajan 50 vuotta.

Joukkuekilpailut mukaan kisakalenteriin

Ensi kaudella senioreiden kilpailu­valikoima kotimaassa kasvaa jälleen. Suomen Golfseniorit tuo ensi kauden ohjelmaan uusina kilpailuina 60- ja 65-vuotiaiden SM-joukkuekilpailut. Ne on pelattu aiemmin henkilökohtaisten SM-kisojen yhteydessä, mutta pelaajien mielestä niissä ei ole ollut riittävästi joukkuekisan henkeä. Siksi ensi kaudella joukkuekilpailut pelataan erillisinä kisoina.

Jouko Latvakangas iloitsee siitä, että ”kuninkuusluokan” eli M80-sarjan pelaaja- ja kilpailumäärät ovat kasvaneet koko ajan.

”Aloitimme yhdellä SM-kilpailulla, mutta tänä vuonna kalenterissa oli jo neljä kilpailua. Vähitellen menemme myös vanhimmassa ikäluokassa kohti viiden kisan kautta”, Latvakangas sanoo.

Aikomuksena on lisätä naisille jatkossa enemmän reikäpelikisoja lyöntipelien rinnalla. EM-kilpailuissa sijoitusottelut pelataan reikäpeleinä, minkä vuoksi reikäpelistä halutaan tarjota pelaajille enemmän kokemuksia jo kotimaan kisoissa.”Tänä kesänä järjestimme uuden Ryder Cup -tyyppisen kilpailun, Ladies Match Dayn, sekä Ruotsi-maaottelun. EM-kisoissa on tavoitteena olla tulevaisuudessa mukana mitalipeleissä”, Latvakangas sanoo.

Puheenjohtaja on kiitollinen kaikille golfseuroille, jotka ovat olleet myötämielisiä seniorikisojen järjestämiselle kentillään.

”Ihan tuosta vaan ei 85 kilpailua kentille heitetä. Jäsenistön kanssa riittää varmasti keskusteltavaa, koska kenttä on aina kisapäivinä suljettu. Toisaalta 53 euron kilpailumaksusta jää hyvä siivu seuroille, jotka hankkivat palkinnot ja huolehtivat pelaajille lounaan. Taloudellista hyötyä kentille on siitäkin, että kevyt kisaorganisaatiomme toimii vapaaehtoisvoimin”, Latvakangas sanoo.

Euroopan suurin seniorigolfyhdistys

Vuonna 1981 perustetussa Suomen Golfseniorit ry:ssä on tällä hetkellä peräti 15 000 jäsentä, mikä tekee siitä Euroopan suurimman seniorigolfyhdistyksen. SGS:n järjestämään kilpailutoimintaan osallistuu kuitenkin vuosittain vain korkeintaan viidesosa jäsenistöstä. Korkea jäsenmäärä selittyy sillä, että yhdistys on vuokrannut eri kentiltä ympäri maata pelioikeuksia, jotka ovat jäsenistön hyödynnettävissä. Käytössä on päivää kohti 195 pelioikeutta yli 40 kentällä. Pelioikeuden käytöstä jäsenet maksavat kentille vain 20 euron toimistomaksun.

”Se on suhteellisen hyvä etu 30 ­euron ­jäsenmaksulla. SGS:n pelioikeuksilla pelataan kaudessa yhteensä noin 18 000 kierrosta. Pelioikeuksia käyttävät lähes kaikki muut paitsi aktiiviset kilpailijat, jotka eivät juurikaan ehdi niitä hyödyntää”, Latva­kangas kertoo.

SGS:llä riittää potentiaalia kasvattaa jäsenmääräänsä entisestään. Suomalaisista golfin harrastajista hieman yli puolet, eli noin 80 000 pelaajaa, on seniori-ikäisiä eli 50 vuotta täyttäneitä henkilöitä.

”Teemme hyvää kansanterveystyötä innostamalla ja aktivoimalla ihmisiä golfkentälle, kilpailuihin ja monenlaisiin muihin järjestämiimme tapahtumiin”, Latvakangas sanoo.

”Vierivä kivi ei sammaloidu.”