Tilalta tourille - Golflehti
Tilalta tourille

Tilalta tourille

Hanna Hänninen viljelee maata, raivaa metsää ja tavoittelee ammattilaisuraa golfissa.

Teksti Juha Hakulinen
Kuvat Juha Hakulinen
Facebook Whatsapp Linkedin

Ajoin ensimmäistä kertaa traktoria pienenä tyttönä isän sylissä. Kun jaksoin painaa itse kytkintä, pääsin ajamaan yksin. Täällä minä pellolla kurvailin jo alakouluikäisenä.

Sukutila siirtyi minun nimiini aiemmin tänä kesänä. En usko, että Finnish Junior Tourin lähtölistalla on muita 19-vuotiaita tilanomistajia. Tämä on aika harvinainen yhdistelmä, pelata kilpagolfia ja hoitaa tilaa. Mutta minulle se sopii.

Sukupolvenvaihdoksessa vaihtuivat nimet paperissa, mutta ei se niinkään arkeen vaikuttanut. Pienestä asti olen tehnyt täällä kaikkea, ja sama jatkuu. Vanhempani ovat eläkkeellä omista töistään, joten he ehtivät auttamaan tilan asioissa.

Meillä oli muutama pelto kauralla tänä kesänä, mutta nurmesta saa tällä hetkellä paljon parempaa tukea. On kannattavampaa pitää pellot hiiltä sitovalla nurmella kuin viljalla. Peltojen lisäksi meillä on metsää, jota hoidetaan.

Tähän aikaan vuodesta metsätyöt, kuten taimikon raivaus, työllistävät minua eniten. Puinnit hoidettiin alta jo aiemmin syksyllä.

Pelasin tällä kaudella sekä FJT:llä että Finnish Tourilla. Kesän paras sijoitus oli Oulun FJT-kilpailusta tullut kakkostila. Olin siihen ihan tyytyväinen.

”En oikein jaksa lähteä salille, jos olen ollut neljä tuntia raivaamassa metsää.”

Keväisin ja syksyisin maatilan työt ja golfkilpailut osuvat aika pahasti päällekkäin, mutta sille ei voi mitään. Kesällä ja talvella saan keskittyä vapaammin kilpailemiseen ja harjoittelemiseen.

Pelatessa en mieti tilan asioita ollenkaan. Golf vaatii niin paljon keskittymistä, ettei siinä ehdi ajatella muuta.

Nyt syksyllä pari kilpailua meni piloille, kun olin niin väsynyt tilan töistä. Kun olin koko viikon tehnyt fyysistä työtä ja pitkiä päiviä, ei energiaa enää riittänyt viikonlopun kisaan. Väsymyksenkin kanssa pitää oppia pelaamaan. Nyt myös tiedän, miten asiat kannattaa ensi vuonna aikatauluttaa.

Olen pelannut golfia tosissani vasta kaksi vuotta. Muut harrastukset ja kaksoistutkinnon opiskelu veivät niin paljon aikaa, että pystyin alkaa panostamaan golfiin vasta nyt. Golf on koukuttanut minut kokonaan. Harrastan myös jääkiekkoa, ja tykkään hiihtää ja käydä salilla.

Tilalla saan tehdä fyysistä työtä joka päivä. Se ei ainakaan haittaa golfissa. On minulla oma fysiikkavalmentajakin, jonka ohjauksessa treenaan, mutta en oikein jaksa lähteä salille, jos olen ollut neljä tuntia raivaamassa metsää.

Tavoitteenani on päästä golfammattilaiseksi. Ensin Ladies European Tourille ja sitten LPGA Tourille. Puttipeli on selkeä vahvuuteni. Ihailen Nelly Kordan ja Matilda Castrenin svingejä. Ne ovat helpon näköisiä lyöntejä, joissa ei ole mitään ylimääräistä.

Meillä on rannassa kolme golfväylää. Ne ovat iskän juttuja, mutta kyllä siellä tulee itsekin välillä treenattua. Talvella viritämme sisälle lyöntiverkon, mihin voin lyödä. Ei golfin pelaaminen ainakaan harjoitusmahdollisuuksien puutteeseen kaadu.

Maatilan myötä osaan arvostaa golfkenttiä. Tiedän, että niiden hoito vaatii paljon työtä. Golfkenttä ei tule itsestään hyvään kuntoon. Sama se on täällä maalla. Pelloista ja metsistä täytyy pitää huolta.

#MunTapaPelata

Joku ehkä ajattelee, että golf on setämiesten juttu. No. Se joku on oikeassa. On se sitäkin. Mutta se on myös peli lähiössä hengaaville teineille. Tuoreille äideille. Rokkareille ja räppäreille. Fitnesshulluille. Tubettajille. Surffareille. Maahanmuuttajille. Hajamielisille professoreille. Homoille, heteroille ja kaikille sillä välillä. Se on niille, jotka nauravat liian kovaa. Niille, jotka haluavat aina voittaa. Niille, jotka luulivat vihaavansa golfia.

Facebook Whatsapp Linkedin
Forward Go back