Kun kaikki muuttui - Golflehti
Kun kaikki muuttui

Kun kaikki muuttui

Hanna Hartikainen on johtanut Golfliittoa aikana, joka on ollut poikkeuksellinen jakso golfille.

Teksti Jere Jaakkola
Kuvat Timo Hölttä
Facebook Whatsapp Linkedin

Hanna Hartikaisella on edessään viimeiset viikot Golfliiton puheenjohtajana. Hän on pian toiminut tehtävässään sääntöjen määrittelemän enimmäisajan, kolme kaksivuotiskautta ja vielä ensimmäisen syksyn kaupan päälle. Kun Hartikainen valittiin marraskuussa 2016 golfin lajiliiton johtoon, hänen suuri lupauksensa oli muutos. Hän oli toiminut lähes koko uransa muutosjohtajana vakuutusalan johtotehtävissä, ja muutosjohtajana hän astui myös Golfliiton puheenjohtajan tehtävään.”En usko mutuun, vaan faktaan ja analyysiin. Muutos on paloiteltava ihmisen kokoisiksi palasiksi”, Hartikainen sanoi Golflehden numeron 1/2017 kansijutussa Muutosjohtaja.

Tilanne, jossa Hartikainen tehtäväänsä astui, oli vaikea. Golfin toimialajärjestöjä oli irtisanoutunut Suomen golfin strategiasta, eikä golfin keskeisillä toimijoilla ollut yhtenevää käsitystä siitä, mihin laivaa pitäisi ohjata. Henkilösuhteita oli tulehtunut.

Hartikainen ryhtyi rakentamaan luottamusta eri toimijoiden välille. Suomalainen golf tarvitsi uuden alun, mikä edellytti myös henkilöstövaihdoksia. Golfliiton uudeksi toiminnanjohtajaksi rekrytoitiin Juha Korhonen. Sitten aloitettiin keskustelut, joissa luottamusta alettiin rakentaa pala palalta.

”Alkuun kokoukset olivat vähän nihkeitä”, Hartikainen muistelee. ”Mutta kun vain keskustelimme ja keskustelimme, luottamusta alkoi syntyä. Yhteinen punainen Suomi Golf -lanka alkoi löytyä.”

Kaikille järjestöille on löytynyt oma tila ja yhteinen ymmärrys siitä, että kaikkia tarvitaan.

Syntyivät käsitteet Suomi Golf ja House of Golf. Suomi Golf tarkoitti koko suurta toimialajärjestöjen, golfyhteisöjen, harrastajien, golfammattilaisten ja lajin ympärille syntyneiden liiketoimien ja muiden yhteisöjen viitekehystä, josta suomalainen golf muodostuu. Neljä toimialajärjestöä, Golfliitto, Suomen PGA, golfkenttien yhdistys SGK ja golfjohtajien yhdistys FGMA, muuttivat saman katon alle Helsingin Pitäjänmäkeen. Suomi Golfin ”pääkonttoria” alettiin kutsua nimellä House of Golf. Golfliiton rooli oli yhä keskeinen, mutta liittokeskeisyydestä haluttiin eroon.

”House of Golf neutralisoi. Ei pelkästään liitto, vaan kaikki yhdessä. Järjestöt, joilla on yhteiset tavoitteet ja hyvä keskinäinen vuorovaikutus ja joiden toiminta on läpinäkyvää”, Hartikainen sanoo.

”Saimme katseen pois liitosta, asioihin. Jokainen toimialajärjestö edistää Suomi Golfia omasta roolistaan, eikä kukaan pönkitä Golfliittoa. Kantava ajatuksemme oli, että vähemmän liittoa, enemmän golfia. Sellainen puhe, että mitä ne siellä Golfliitossa oikein tekevät, on tyystin loppunut.”

House of Golfissa syntyi kolmaskin käsite: G4. Sillä tarkoitetaan golfin neljää suurinta, edellä mainittua toimialajärjestöä: Golfliittoa, PGA:ta, SGK:ta ja FGMA:ta. Järjestöt kokoontuvat säännöllisesti ja keskustelevat ajankohtaisista asioista. Jokaisen oma rooli Suomi Golfin kokonaisuudessa on kirkastunut. Kaikille järjestöille on löytynyt oma tila ja yhteinen ymmärrys siitä, että kaikkia tarvitaan.

Lyhenteen analogia tulee maailman seitsemän kehittyneimmän talouden, eli niin sanottujen G7-maiden käsitteestä.

”Kun varaamme kalenterista palaverin, niin se varataan aina nimellä G4-kokous”, Hartikainen sanoo nauraen.

Yhteenkuuluvuuden tunnetta voi rakentaa myös käsitteillä.

Hartikaisen aloitettua tehtävässään myös golf alkoi muuttua, sekä meillä että muualla. Ensimmäisenä vuorossa oli vuoden 2019 alusta voimaan astunut golfin suuri kansainvälinen sääntömuutos. Lajin varsin staattiseen historiaan peilaten muutokset pelaamiseen olivat varsin suuria. Muutoksen lähtökohtana oli yksinkertaistaa sääntöjä ja tehdä golfista entistä helpommin lähestyttävä laji.

Vuotta myöhemmin edessä oli vielä suurempi muutos. Maailmassa käytössä olleet kuusi erilaista tasoitusjärjestelmää yhdistettiin yhdeksi maailmanlaajuiseksi tasoitusjärjestelmäksi, WHS:ksi (World Handicap System).

Suomi siirtyi WHS-järjestelmän piiriin ensimmäisenä isona eurooppalaisena golfmaana helmikuussa 2020. Se oli eräänlainen virstanpylväs myös suomalaisen golfin digitalisoitumisessa, mikä on ollut Hartikaisen puheenjohtajakauden suuri taustateema, vaikka varsinaista asia-agendaa Hartikainen ei tehtävään astuessaan koskaan lähtenytkään ajamaan.

Kansallisilla lajiliitoilla oli vastuu WHS:n käyttöönotossa, mikä edellytti, että taustajärjestelmät olivat kunnossa. Muutosta oli ryhdytty valmistelemaan jo vuosia ennen WHS:n käyttöönottoa.

”WHS:ää edeltäneessä keskusrekisterissä oli kyllä jäsentiedot, mutta eihän se ollut modernia tiedolla johtamista, saati että sieltä olisi saatu tietoa reaaliaikaisesti ulos”, Hartikainen sanoo.

Golfliitossa ryhdyttiin rakentamaan digitaalisen kehittämisen tiekarttaa. Oli päätettävä, mitä tehdään ja mikä jätetään tekemättä, mihin rahat laitetaan ja mistä on eniten hyötyä.

Vuoden 2022 lähestyessä loppua digitalisoituminen on edennyt Suomi Golfissa jo pitkälle. Suomessa voi digitaalisesti varata kierrosajan, ilmoittautua kierrokselle, maksaa pelit ja tehdä tuloskortin. Golfia on mahdollista harrastaa ilman, että kohtaa yhtään ihmistä – vaikka se ei tietenkään ole ollut digitalisoimisen tarkoitus. Tarkoituksena on ollut mahdollistaa uusia asioita ja parantaa golfin harrastajan palvelua.

”Emme aina Suomessa itse ymmärrä, miten pitkällä golfin digitalisoimisessa jo olemme. Se konkretisoituu aina, kun menee johonkin muuhun maahan. Pohjoismaat ovat siinä pisimmällä, mutta esimerkiksi Britteinsaaret ovat ihan levällään. Ja mitä lähemmäs Välimerta mennään…”, Hartikainen sanoo ja keskeyttää lauseen hymyillen.

Puheenjohtaja­kauteni huippuhetki

”Oli upeaa olla mukana Riossa, kun golf palasi olympialaisiin, mutta kyllä yksittäinen huippuhetki on sittenkin vuoden 2021 LET:n kotikisa, jonka Matilda Castren vielä voitti. Se ylpeys, kun seisoimme kisan jälkeen Aura Golfin kahdeksannellatoista griinillä. Olimme saaneet suunniteltua kisan, ylipäätään järjestettyä sen, ja sitten kilpailun draaman kaari oli edennyt pisteeseen, jossa se oli juuri Matilda, joka kilpailun voitti. Oli upeaa nähdä hänen helpottunut ilmeensä. Siitä näki, että hän tiesi saaneensa mahdollisuuden päästä mukaan Solheim Cupiin. Se oli ainutlaatuista. Siihen kulminoitui hirveän monta asiaa.”

Kun suomalaiset golfarit selailivat helmikuussa 2020 eBirdie-sovellusta ja ihmettelivät uutta WHS-tasoitustaan, Hartikaisen toinen kaksivuotiskausi oli edennyt yli puolivälin. Kaksi pelille olennaista asiaa, säännöt ja tasoitus, olivat jo muuttuneet. Mikään ei kuitenkaan ollut valmistanut seuraavaan muutokseen, joka muuttaisi sekä golfin että elämisen olosuhteet. Vain kymmenen päivää WHS:n käyttöönoton jälkeen pääministeri Sanna Marin julisti Suomeen poikkeusolot koronaviruspandemian vuoksi.

Poikkeusolojen ensimmäisinä viikkoina golfin pelaamisen mahdollisuus ei ollut päällimmäisenä ihmisten mielissä, mutta Golfliitossa keskityttiin nimenomaisesti siihen. Ensin otettiin selvää, voiko golfia, luonnollisten turvaetäisyyksien ulkoilmapeliä, ylipäätään pelata ja millaisilla reunaehdoilla golfkentät voidaan avata. Kun kentät vihdoin saatiin auki, mietittiin keinoja, miten ne saadaan myös pysymään avoinna.

Oma lukunsa oli julkisuuden hallinta. Yksikin negatiivinen tapahtuma, joka saisi golfin ja golfarit näyttämään välinpitämättömiltä pandemian hoitoa kohtaan, voisi muuttaa hetkessä asenneilmaston ja romuttaa koko golfkauden. Se taas tekisi pahaa jälkeä golfyhteisöjen taloudelle ja golfin houkuttelevuudelle lajina. Mahdollisia imagotappion jälkiä paikattaisiin kenties vuosia.

Vaan kuinka kävikään?

Golfkauden käynnistyttyä kävi nopeasti ilmi, että golfin pelaaminen pandemiaolosuhteissa oli turvallista ja golf ylipäätään yksi harvalukuisia lajeja, joita ihmiset saattoivat harrastaa. Media uutisoi golfista runsaasti ja lähes yksinomaan positiiviseen sävyyn.

Pandemia, jonka pelättiin ensin estävän koko golfin harrastamisen, siivittikin golfin buumiin, jota ei ollut nähty sitten 90-luvun kuuman nousukauden. Golfkentille virtasi tuhansia uusia kokeilijoita, ja ruuhkaisimmilla kentillä kesän sesonkiajat myytiin käytännössä loppuun.

"Seuraava puheenjohtaja voi tulla jopa jollain substanssiagendalla."

Golfista tuli yksi pandemia-ajan suuria voittajia. Onnikin oli matkassa mukana, mutta menestyksen takana oli myös valtava määrä työtä.

”Vuosi 2020 vedettiin ihan käsiohjauksella. Pandemian hoitamisessa meni käytännössä maaliskuusta kauden loppuun asti”, Hartikainen sanoo.

Kun vuosi vedettiin kauden päätyttyä yhteen, luvut olivat lähes uskomattomia. Suomessa oli pelattu kauden aikana 4,1 miljoonaa golfkierrosta. Se oli hurjat 40 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Seurojen jäsenmäärä, joka oli pysynyt jokseenkin ennallaan ­edeltävät kymmenen vuotta, ponnahti kuuden prosentin kasvuun. Ensimmäisen pandemiavuoden elokuussa golfareita oli Suomessa 148 190, enemmän kuin koskaan aiemmin.

”Puheenjohtajankauteni voi jakaa kolmeen jaksoon: aika ennen koronaa, koronan aika ja aika koronan jälkeen”, Hartikainen sanoo.

Se, missä kohtaa koronan aika jäi taakse, ei ole tarkkarajaista, mutta sitä voi peilata muutosten volyymiin ja voimakkuuteen. Toimintaympäristö on ainakin akuutisti rauhoittunut. Hanna Hartikainen on päässyt jopa nauttimaan työnsä hedelmistä

”Kehitettävää on edelleen, muttei mitään sellaista, mikä vaatisi välitöntä reagointia. Ei ole tulipaloja, jotka pitäisi heti sammuttaa. Perusta on nyt kunnossa, ja seuraava puheenjohtaja voi tulla jopa jollain substanssiagendalla”, hän sanoo.

Yhden läpikäymättömän tehtäväsaarekkeen Hartikainen kuitenkin löytää. Huippupelaajien pelaajapolku, tie amatöörien kilpakentiltä ammattilaisuuteen ja ammattilaiskiertueilla menestymiseen, on jäänyt uudistamatta.

”Siihen olisi pitänyt tarttua aikaisemmin, mutta olosuhteet tulivat väliin. Nyt toimeen on kuitenkin ryhdytty”, Hartikainen sanoo.

Asiaan tarttuminen on voinut senkin vuoksi hetken odottaa, että suomalaispelaajat ovat menestyneet viimeisten vuosien aikana golfin ammattilaiskiertueilla ennennäkemättömän laajalla rintamalla. Naiset ovat raivanneet tiensä johtavalle naisten kiertueelle, Yhdysvaltain LPGA Tourille, ja miesten kärkipelaajat ovat vakiinnuttaneet paikkansa Euroopan ykköskiertueella, DP World Tourilla.

Jatkuvuuden varmistaminen ja seuraavan pelaajasukupolven tuottaminen edellyttävät kuitenkin pelaajapolun kehittämistä.

Kun minut valittiin, sukupuoleni oli iso juttu. Vuosien varrella tilanne on normalisoitunut ja kiintiökeskustelu rauhoittunut. En ole törmännyt ennakkoluuloihin enää pitkään aikaan Suomessa. Mutta jos taas katsotaan vaikkapa Euroopan kontekstissa, se on edelleen tosi iso juttu. Uskon, että kun Golfliiton seuraava puheenjohtaja valitaan, sukupuolella ei ole enää merkitystä.”

Laakereilleen Suomi Golf ei voi muutenkaan jäädä lepäämään, vaikka ilmapiiri on Hartikaisen mukaan ”hyvässä mielessä seesteinen”. Olosuhteet haastavat varmuudella golfin myös tulevaisuudessa. Haasteista suurin on ilmastonmuutos.

Viime keväänä golfkentillä saatiin esimakua siitä, mitä ilmaston muuttuessa saattaa olla luvassa. Talvi oli erityisesti Etelä-Suomen kentille erittäin vaikea, yksi 2000-luvun ongelmallisimmista. Kausi viivästyi useita viikkoja edellisiin vuosiin verrattuna, ja kentät olivat auettuaan selvästi tavallista huonommassa kunnossa.

”Toimialalla oltiin ensin sitä mieltä, että kyseessä oli erikoistapaus, yksi talvi kahdestakymmenestä, kun olosuhteet ovat näin heikot, mutta entä jos viime talvi ei ollutkaan poikkeus, vaan uusi normaali? Se on nimittäin ihan mahdollista ja asettaisi meidän kentänhoitomme aivan uuteen kontekstiin”, Hartikainen pohtii.

Ilmastonmuutokseen reagoimisessa on kysymys paljon muustakin kuin kenttien kunnosta. Erityisesti vastuullisuudesta. Viimeistään nyt, ympäristövastuullisuus on otettava jokaisella kentällä vakavasti.

Vastuullisuus puolestaan ei rajoitu pelkästään ympäristöön. Sen rinnalla ovat yhteiskuntavastuu ja hyvä hallintotapa. LähiTapiola Vahinkoyhtiön toimitusjohtajana työskentelevälle Hartikaiselle niin sanotut ESG-vastuukysymykset (environmental, social, governance) ovat yritysmaailmassakin arkipäivää.

Golfin kolmas suuri haaste on väestökehitys, jonka vaikeimmat vuodet ovat vasta edessä. Suuret ikäluokat poistuvat seuraavien 10–15 vuoden aikana golfkentiltä, ja väestön pakkautuminen kasvukeskuksiin jatkuu. Osalle golfkentistä se tietää väistämättä vaikeuksia.

"Tuntuu, että olen vasta päässyt vauhtiin, ja makeita juttuja on koko ajan menossa."

Eteen tulevat myös golfyhteisöjen talouteen ja johtamiseen liittyvät haasteet. Korona-ajan golfbuumi on vaikuttanut golfkenttien talouteen keskimäärin positiivisesti, mutta monille kentille on kertynyt huomattavasti niin sanottua investointivelkaa.

”Suuri osa Suomen golfkentistä on rakennettu 80-luvulla. Siitä on 40 vuotta aikaa. Kentät ovat säästäneet investointivaiheessa sekä kastelu- että kuivatusjärjestelmistä, ja nyt pitäisi ilmastonkin muuttuessa investoida molempiin. Nämä kaikki ovat golfkentille suuria, päällekkäisiä haasteita”, Hartikainen sanoo.

Hän ei kuitenkaan ole heittämässä toivoaan saati alistumassa edessä odottaville ongelmille. Hänellä olisi selvästi halua lähteä ratkomaan niitä, mutta Golfliiton puheenjohtajana aika loppuu kesken. Sen määräävät säännöt.

”Minusta on hyvä, että puheenjohtajan toimikautta on rajoitettu, mutta kolme kaksivuotiskautta on toisaalta aika lyhyt aika, varsinkin kun korona haukkasi siitä nyt niin ison osan”, sanoo Hartikainen, joka on valittu ensimmäisen kaksivuotiskautensa jälkeen kahdesti uudelleen, molemmilla kerroilla ilman vastaehdokkaita.

”Sitä ei voi ottaa mitenkään muuten kuin erittäin vahvana luottamuksenosoituksena. Minulta on edelleen kysytty, että etkö voisi vielä jatkaa. Voihan olla, että joku olisi minut nyt haastanut tai että luottamusta ei olisi enää löytynyt, mutta ellei kausien enimmäismäärä olisi säännöissä ollut, en mä kyllä vielä olisi vapaaehtoisesti jäänyt pois”, Hartikainen sanoo nauraen.

”Tuntuu, että olen vasta päässyt vauhtiin, ja makeita juttuja on koko ajan menossa. Osa niistä jää minulta nyt puheenjohtajana kesken.”

Niin moni asia golfissa on Hanna Hartikaisen kaudella muuttunut. Niinhän hän Golfliiton puheenjohtajan tehtävään ryhtyessään lupasi.

”Muutosta tuli. Jokainen arvioikoon nyt, tuliko sitä riittävästi”, Hartikainen sanoo.

”Nyt tosin voisi jo kysyä, että ollaanko muututtu, vai voisiko sen jo kääntää uudistumiseksi ja kehitty­miseksi?”

Golfliiton uusi puheenjohtaja valitaan 26. marraskuuta pidettävässä liittokokouksessa. Alueet nimeävät puheenjohtajaehdokkaat, joista liittokokoukseen osallistuvat golfseurat äänestävät.

Facebook Whatsapp Linkedin
Forward Go back