Teksti Jere Jaakkola
Kuvat Janne Mikkilä
Kevätaamu hellii Hirsala Golfin klubimaisemaa. Aurinko on jo kiivennyt metsän ylle, mutta varjot piirtyvät pintoihin vielä pitkinä. Kello on viisi yli seitsemän aamulla, ja lämpömittarissa on vasta kolme plusastetta. Janne Lehto ajelee paikalle sortsit jalassaan. Niistä on tullut hänelle tavaramerkki. Hirsala Golfin kenttämestari pukeutuu lähes säällä kuin säällä sortseihin.
”Tottumiskysymys”, Lehto sanoo vaatimattomaan tyyliinsä.
Janne Lehto ei tee itsestään numeroa, vaikka voisi. Välillä pitäisikin. Ison miehen habituskin on katu-uskottava. Pitkä parta, mietteliäät silmät, sortsien lisäksi asuna työtakki, karaistuneet maiharit ja väärinpäin puettu lippalakki.
Suomalaisen golfkentänhoidon rokkitähti.
Siltä Janne Lehto näyttää, ja sitä hän myös on. Maamme yli 130 golfkentällä tapahtuu joka päivä paljon sellaista, missä Lehto ei ole osallisena, mutta kun puhutaan suomalaisen kentänhoidon kehittämisestä, Lehto tuntuu olevan kaikessa mukana. Hän toimii Golfliiton kenttäkonsulttina ja johtaa puhetta kentänhoitajien yhdistys FGA:ssa jo kuudetta vuotta.
Kun suomalaiset kentänhoidon ammattilaiset hakevat oppia ulkomailta, Lehto on aina mukana. Hän on työskennellyt huippukentillä ja maailman suurimmilla golfnäyttämöillä Ryder Cupista alkaen. Hän osallistuu alan johtaviin seminaareihin ja käy Australiassa asti ottamassa selvää, miten alan maailmanlaajuinen työvoimapula voitaisiin ratkaista työntekijävaihdolla.
Pitkälti Lehtoa on kiittäminen siitäkin, että Suomesta on tullut golfkentänhoidon robotisaation suuri edelläkävijä.
Hirsalan uusi iso robottileikkuri pystyy hoitamaan yksin kolmen väylän nurmialueet.
Nyt Janne Lehdolla on ansioistaan ”vyöllään” jotain, mitä kovin monella muulla ei alalla ole. Hänestä tuli maaliskuussa ensimmäinen pohjoismaalainen ja samalla ensimmäinen suomalainen, joka on suorittanut kentänhoitoalan korkeimman eurooppalaisen sertifikaatin, Master Greenkeeper -tutkinnon. Siinä on vuodesta 1991 lähtien onnistunut vasta 89 henkilöä, Lehto viimeisimpänä.
Janne Lehto aloitti uransa kentänhoidon parissa vuonna 2011. Ensimmäinen ajatus Masters Greenkeeper -tutkinnon suorittamisesta hänellä heräsi jo vuonna 2014. Lehto työskenteli silloin huippukenttä Loch Lomondilla Skotlannissa, ja klubin kenttämestari David Cole, jota Lehtokin vastikään alalle tulleena katsoi ylöspäin, opiskeli Master Greenkeeperiksi.
Kentänhoidon ylintä tutkintoa ei kuitenkaan lähdetä tuosta vain tekemään. Työkokemusta alalta on ensinnäkin oltava vähintään kymmenen vuotta, joista vähintään kolme kenttämestarin roolissa. Viimeiset kaksi vuotta henkilön on tullut työskennellä kenttämestarina samalla kentällä.
Edellytyksinä ovat myös säännöllinen vuosittainen kouluttautuminen sekä kokemus huipputurnausten kentänhoitotehtävistä.
"Kentänhoidon datan keräämistä ja dokumentaatiota ei voi painottaa liikaa."
Ajatus tutkinnon suorittamisesta syntyi jo Loch Lomondissa, mutta vasta vuonna 2021 Lehdolle tuli täyteen vaadittavat kymmenen vuotta alalla. Kansainvälisen kokemuksen koulutuksineen hän oli edeltävän seitsemän vuoden aikana ehtinyt jo hankkia. Heti samana vuonna hän suoritti kaksipäiväisen kirjallisen kokeen, johon tutkinto yleensä päättyy. Koronapandemia matkustusrajoituksineen sekoitti tämänkin. Lehto sai tehdä kirjallisen kokeen ennen kenttäkatselmusta, jota hänen piti lopulta odottaa vielä vajaat kaksi vuotta. Maaliskuussa 2023 Loch Lomondin David Cole ja Englannin Surreyssa sijaitsevan Surbiton Golf Clubin Andrew Kerr matkustivat vihdoin Hirsalaan.
Kenttämestarin omalle kotikentällä suuntautuvalla tarkastuskäynnillä arvioidaan kahdeksan eri osa-aluetta lakisääteisistä asioista kentän kehittämissuunnitelmiin ja taloushallinnosta ympäristövastuullisuuteen. Arvioinnin kohteena olevan kenttämestarin osaamista puntaroidaan joka vinkkelistä.
Vaikka kenttäkatselmus ja kirjallinen koe itsessään ovat ajallisesti lyhyitä, Lehdon on pitänyt rakentaa pohjaa sekä ammattitaidolleen että tutkinnon suorittamiselle vuosikausien ajan. Lopulta myös tutkinnon loppuun suorittaminen oli Lehdolle oppimiskokemus, joka auttoi paljon koko Hirsala Golfin kentänhoitoa.”Kentänhoidon datan keräämistä ja dokumentaatiota ei voi painottaa liikaa. Se tulee väkisinkin hoidettua. Tutkinnon koko prosessi on sellainen, että se hyödyttää sekä itseä että yhteisöä kuin vahingossa”, Lehto sanoo.
Cole ja Kerr pitivät Hirsalassa näkemästään ja onnittelivat vierailunsa päätteeksi Janne Lehtoa Master Greenkeeperinä numero 89.
Arvioitsijat olivat kentänhoitoa merkittävästi robotisoineessa Hirsalassa osin myös oppipoikina. He ovat suunnitelleet jo uutta vierailua Suomeen oppiakseen Lehdolta lisää kentänhoidon automatisoinnista.
”Tuntuu mukavalta, kun ulkopuoliset henkilöt, joita itse todella arvostan, toteavat, että meidän oma työmme on huipputasolla”, Lehto sanoo.
Suorituksen arvoa nostaa entisestään se, että Janne Lehto on vasta 30-vuotias. Tutkintoa, jonka pohjaksi vaaditaan kymmenen vuoden työkokemus, ei paljon aikaisemmin ole edes mahdollista suorittaa.
Maahan painettava mittari välittää griinin kosteustiedot suoraan Janne Lehdon puhelimeen.
Sovellus paljastaa griinin kosteat alueet.
Lehdon menestyksekäs ura on ollut tähän asti johdonmukainen ja määrätietoinen, mutta ihan pelkästä kunnianhimon perässä etenemisestä ei voi olla kyse. Mikä häntä työssä sisäisesti motivoi?
Jo koulussa häntä kiinnostivat erityisesti biologia ja luonnontieteet. Perheessä kalastettiin ja sienestettiin, ja Lehto oppi liikkumaan ja toimimaan luonnossa. Lehdosta tuli ympäristöihminen, ja hänelle kehittyi tieteellinen maailmankuva. Golfkenttien hoitamisessa yhdistyi lopulta moni asia.
”Ala yhdistää omia mielenkiinnon kohteitani. Golfkentällä toimitaan niin lähellä luontoa, metsäluonnossa, kulttuurimaisemaluonnossa. Yritän hahmottaa kokonaiskuvan ja toimia tehokkaammin. Koitan myös koko ajan kysyä, miksi olemme tekemässä jotain. Onko kyseessä jokin pinttynyt toimintatapa ja mikä on haluttu lopputulos. Monta asiaa klikkaa”, Lehto sanoo.
"Ympäristöasioista vääntäminen jonkun kanssa tai alan sisällä huutelu eivät johda mihinkään."
Hänestä on profiloitunut suomalaisen kentänhoidon uudistaja ja innovaattori. Golfkentänhoito on parhaillaan pienessä myllerryksessä, ja muun muassa uudistuva lainsäädäntö ja erilaiset kriisit tuovat toimintaan koko ajan muutoksia. Niihin sopeutuminen vaatii jatkuvaa uudelleenajattelua. Se onnistuu Lehdolta luonnostaan.
”Olen tiedostanut, että jos joku ei ole esimerkkinä näyttämässä, mitä halutaan tehdä, ei kukaan muukaan sitä tee. Jonkun on toimittava esimerkkinä. Se on muihin vaikuttamista. Suomessa innovaatiotyö on ylipäänsä aika hyvää. Sama on kentänhoidon puolella”, Lehto sanoo.
Erityisen tärkeä teema Lehdolle on ympäristö.
”Golfkenttien on pystyttävä kantamaan oma vastuunsa ympäristöasioissa”, hän sanoo.
”Meillä on kohtuullisen isoja tontteja ja tosi iso mahdollisuus vaikuttaa koko alan imagoon.”
Lehdon tavasta tehdä ympäristötyötä kertoo paljon se, että hänestä ollaan tekemässä henkilökuvaa maailman luonnonsäätiö WWF:n lehteen.
”Ympäristöasioista vääntäminen jonkun kanssa tai alan sisällä huutelu eivät johda mihinkään. Me pyrimme toimimaan yhteistyössä isojen asiantuntijaorganisaatioiden kanssa. Koko asetelma voidaan kääntää, kun asiantuntijat kutsutaan mukaan. Me esimerkiksi teimme viime vuonna golfkenttien vesistöjen hoito-oppaan yhteistyössä WWF:n kanssa.”
Suomalainen golfkentänhoito on Janne Lehdon mukaan tällä hetkellä hyvässä jamassa. Osaaminen talvenaikaisista olosuhteista on Suomessa korkealla tasolla, ja Suomi lukeutuu muiden Pohjoismaiden ohella myös alan teknologisiin edelläkävijöihin. Esimerkiksi konservatiivisiin britteihin verrattuna kentänhoito kehittyy Suomessa vauhdilla.
Vauhti olisi kenties vielä nopeampaa, mikäli työvoima pysyisi kehityksen vauhdissa. Kentänhoitoalaa vaivaa kuitenkin maailmanlaajuinen työvoimapula. Hyviä tekijöitä on vaikea löytää riittävästi. Suomessa tilanne on vielä kohtuullinen, mutta lähivuosina haasteet lisääntyvät. Lehdon arvion mukaan seuraavien 3–4 vuoden sisällä Suomessa eläköityy 10–15 kenttämestaria – eikä uusia kouluteta samaa vauhtia tilalle. Matka kesätyöntekijästä kentänhoidon täysammattilaiseksi on pitkä.
”Työvoiman saatavuus on iso haaste. Samoin se, miten ala saadaan pysymään houkuttelevana. Työmäärät ovat valtavia. Se vaatii tietynlaisen persoonallisuuden”, Lehto sanoo.
Vastaavasti myös mahdollisuudet ovat suuria. Kentänhoidon uudistuessa avautuu kokonaan uudenlaisia toimenkuvia. Kytäjälle rekrytoitiin vastikään kentänhoidon automatisoinnista vastaava henkilö. Sopiva henkilö löytyi mistäpä muualta kuin Lehdon tiimistä Hirsalasta. Toimenkuva on kansainvälisestikin ainutlaatuinen ja pesti varsinainen aitiopaikka päästä seuraamaan ja kehittämään alan tulevaisuutta.
”Vastaavia tehtäviä aukeaa jatkossa paljon, etenkin Euroopassa, jossa robotiikka on viety jo pitkälle”, Lehto sanoo.
"Jos on tarkoituksena tehdä kenttäremonttia, se kannattaa tehdä nyt hyvin."
Työvoimapulan ohella kentänhoidon haastaa voimakkaasti muuttuva ympäristö. Ilmaston ääri-ilmiöihin on varauduttava ja niiden aiheuttamiin muutoksiin sopeuduttava. Luvassa on myös rajoituksia kentänhoidon keskeisten materiaalien kuten kasteluveden, kentille levitettävän dressaushiekan, lannoitteiden ja kemikaalien käyttöön. Vaikka käyttöä ei lainsäädännöllä vielä vähään aikaan ohjailtaisikaan, materiaalien saatavuuden kanssa alkaa olla jo ongelmia. Lämpenevä ilmasto haihduttaa vesivarantoja, jotka tarvitaan ensisijaisesti muuhun käyttöön kuin golfkenttien kasteluun. Eteläisemmissä maissa alkaa taas olla vaikeuksia löytää betonirakentamiseen soveltuvaa hiekkaa. Hiekka on keskeinen materiaali myös kentänhoidossa, eikä luonnonhiekkoja voida käyttää golfkenttien edellyttämässä mittakaavassa.
Jatkossa materiaalien saatavuuteen liittyvät haasteet vain lisääntyvät.
”Olen sanonut kentille, että jos on tarkoituksena tehdä kenttäremonttia, se kannattaa tehdä nyt hyvin”, Lehto sanoo.
Ympäristön haasteiden suhteen Suomi on jo sijaintinsa ja olosuhteidensa vuoksi eräänlainen turvasatama, mutta myrskyt yltävät aikanaan meillekin. Suomella on kuitenkin aikaa oppia indikaatioista, joita ilmiöt muualla maailmassa meille antavat. Esimerkiksi kasteluvesien kanssa ei Suomessa vielä ole juuri ongelmia, mutta jopa Ruotsissa pintavesien käyttöön on jo tullut rajoituksia.
Ratkaisuja edessä odottaviin haasteisiin on kuitenkin jo olemassa. Lehdon mukaan tilanne suorastaan pakottaa innovoimaan, ja uusi teknologia on jo mullistamassa kentänhoidon.
Janne Lehto uskoo, että robotisaation ansiosta golfkenttiä voidaan hoitaa entistä enemmän myös käsityönä.
Kentähoidon robotisaatio etenee juuri nyt vauhdilla, ja Hirsala on kenttänä odotetusti yksi edelläkävijöistä. Hirsalan nurmia niittää yli kolmenkymmenen hiljaa mönkivän robottileikkurin armeija.
Vastikään Hirsalaan on hankittu uusi isompi robottileikkuri, joka pystyy hoitamaan samalla ajolla sekä raffit että väylät. Itsenäisesti navigoiva robotti seuraa sille ohjelmoituja väylärajoja kahden senttimetrin tarkkuudella, ja väylältä raffin puolelle siirtyessään se vain vaihtaa leikkuukorkeuttaan. Robotti pystyy työskentelemään lataustaukoja lukuun ottamatta vuorokauden ympäri ja huolehtimaan yksinään kolmen väylän nurmipinta-alasta. Kuudella vastaavalla robotilla hoitaa jo 18-reikäisen golfkentän kaikki väylä- ja raffialueet.
"Skandinaviassa golfkentänhoito on hyvässä kuosissa."
Robottien hinnat ovat tulleet vauhdilla alas, ja niiden leikkuukapasiteetti on moninkertaistunut lyhyessä ajassa. Robotti-investointia puoltavat myös lähes olemattomat käyttökustannukset, varsinkin jos osa sähköstä tuotetaan aurinkovoimalla, kuten Hirsalassa.
”Laitteen tarvitsema sähkö maksaa meille 200 euroa vuodessa. Sillä ei paljon polttoainetta hankita”, Lehto naurahtaa.
On selvää, että golfkenttien nurmipinnat, kenties griinejä lukuun ottamatta, leikataan pian kaikilla kentillä automatisoidusti.
Robotiikka tulee kentänhoitoon myös muilla tavoin. Sensoritekniikan kehityksen ansiosta droneilla pystytään jo tekemään kenttäalueen kartoittavia ylilentoja, joilla voidaan esimerkiksi tarkasti paikallistaa rikkakasvien, kuivien alueiden ja kasvuston hyvinvointi. Robotiikan avulla pystytään pian tekemään kohdennettuja torjunta- ja lannoiteruiskutuksia. Kentänhoidon teknologia kehittyy hurjaa vauhtia, ja investoinnit tulevat myös pienemmille kentille mahdollisiksi.
”Pieni murrosvaihe on nyt menossa, mutta golfliittojen rahoittamaa, muun muassa kestävämpiä heinälajeja ja parempia työtapoja kartoittavaa tutkimusta tehdään paljon. Skandinaviassa golfkentänhoito on hyvässä kuosissa”, Lehto sanoo.
"Isona missionani on suomalaisen golfkulttuurin kehittäminen."
Janne Lehto on tyytyväinen myös omaan tilanteeseensa. Hirsala on ollut hänelle mielenkiintoinen ja mielekäs kenttä kehittyä ja kehittää kentänhoitoa. Varsinaisten kenttämestarin tehtäviensä ohella hän on pystynyt tekemään konsultointitöitä muille kentille ja kehittämään myös luottamustoimissaan ja vaikuttajatyön kautta suomalaista kentänhoitoa.
”Isona missionani on suomalaisen golfkulttuurin kehittäminen. Toivottavasti se näkyy myös siinä, että kentät uskaltaisivat jatkossa yhä enemmän erottautua ja profiloitua”, Lehto sanoo.
”Toivoisin myös, että muilla kentänhoidon ammattilaisilla löytyy mielenkiintoa kouluttautua ja kehittää tavoitteellisesti itseään. Jos muut innostuvat esimerkistäni perässä, se olisi parasta, mitä voi tapahtua.”
