Golfkentistä hiilinieluja? - Golflehti
Golfkentistä hiilinieluja?

Golfkentistä hiilinieluja?

Uusiutuvaa dieseliä, aurinkopaneeleja, robottileikkureita ja omia innovaatioita. Hirsala Golf on yksi johtotähdistä eurooppalaisten golfkenttien ympäristötyössä.

Teksti Janne Tarmio
Kuvat Lassi Pekka Tilander ja Markus Pentikäinen
Facebook Whatsapp Linkedin

Suomen Golfliiton ympäristöpalkinnon ennätyksellisesti kolmesti vastaanottanut Hirsala Golf on jo pitkään kehittänyt toimintaansa ympäröivän luonnon ehdoilla. Pitkäjänteisyys ja tuloksellisuus on pantu merkille myös kansainvälisessä GEO Foundationissa, joka koordinoi lajin ponnisteluja kohti kestävämpiä käytäntöjä.

”Hirsala Golf on Suomen ensimmäisenä GEO-sertifioituna kenttänä kulkenut kestävän kehityksen etulinjassa jo usean vuoden ajan ja nostanut ilmastotyön yhdeksi toimintansa polttopisteistä. Golfseura on myös yhtenä ensimmäisistä eurooppalaisista kentistä laskenut hiilijalanjälkensä vuosittain. Vahva sitoutuminen luo pohjan, jonka avulla toimintaa voidaan jatkuvasti kehittää”, kiteyttää säätiön toimitusjohtaja Kelli Jerome.

Ympäristötietoisuus ja kestävät valinnat ovat osoittautuneet myös taloudellisesti kannattavaksi strategiaksi.

Hirsala on vuodesta 2018 lähtien raportoinut toiminnastaan GEO Foundationin OnCourse-järjestelmässä ja onnistunut kausi kaudelta pitämään vuotuisen hiilitaseensa voimakkaasti negatiivisena eli ilmastopositiivisena. Voidaan puhua hiilinielusta.

”Kausilla 2018–2021 hiilidioksidia on Hirsalassa poistunut keskimäärin 130 tonnia enemmän kuin sitä on toiminnassa syntynyt”, kertoo ympäristötyötä Hirsalassa vetävä kenttämestari Janne Lehto.

”Vuonna 2020 nettotulos oli peräti 180 tonnia negatiivinen.”

Kenttälueella säilytetyn metsäluonnon suuri merkitys hiilensidonnassa näkyy Hirsalassa hyvin. Sen osuus on peräti 67 %, leikkauksin hoidettavien nurmialueiden puolestaan noin 26 %. Kosteikkoalueiden osuudeksi jää viitisen prosenttia.

Päästöpuolella prosenttiosuudet ovat kääntyneet päälaelleen sen jälkeen, kun Hirsala siirtyi polttoaineessa uusiutuvaan dieseliin ja uusiutuvaan polttoöljyyn. Kun polttoainepäästöjen osuus putosi 50 prosentista neljään prosenttiin, suurimmaksi päästölähteeksi on noussut sähkö – joskin viime vuonna kentän kunnostukseen käytetyn runsaan kiviaineksen osuus oli poikkeuksellisesti ja hieman yllättäen vieläkin suurempi.

Lehto painottaa sitä, että ympäristötietoisuus ja kestävät valinnat ovat Hirsalassakin osoittautuneet myös taloudellisesti kannattavaksi strategiaksi.

”Isoja säästöjä on varmasti tehty joka vuosi. Tarvittavat investoinnit kääntyvät nopeasti kassavirtapositiivisiksi ratkaisuiksi.”

Klubitalon katolle asennetut aurinkopaneelit ja lämmityksen avuksi hankitut ­ilmalämpöpumput pudottavat tästä kaudesta alkaen sähkönkulutusta entisestään.

”Laskelmiemme mukaan energiankulutus puolittuu, ja paneelien ansiosta saavutamme sähkönkulutuksessa 20 prosentin omavaraisuuden.”

Kaikkea ei ole keksitty omasta päästä, vaan Hirsala on jo usean vuoden ajan halunnut turvautua toiminnan terävöittämisessä parhaiden mahdollisten asiantuntijoiden apuun.

”Se on mahdollistanut meille sellaisen edelläkävijyyden, jonka ansiosta olemme monella rintamalla voineet olla esimerkki muille golfyhteisöille.”

Kenttämestari Janne Lehto säästää aikaa ja rahaa, kun aurinkoenergialla toimivat robottileikkurit hoitavat suuren osan nurmikonleikkuusta.

Suomen golfkentänhoitajien yhdistyksen (FGA) puheenjohtajana Lehto on päässyt läheltä seuraamaan ympäristötietoisuuden jalkautumista kentänhoitoon laajemminkin.

”Tietoisuus on jatkuvassa kasvussa, samoin kiinnostus kestäviä valintoja kohtaan. Viime aikoina olemme ponnistelleet yhdessä muun muassa golfkenttäalueilla sijaitsevien vesistöjen monimuotoisuuden kasvattamiseksi.”

Leikattavien alueiden pinta-alaa Hirsalassa on supistettu jo hyvinkin paljon, ja reuna-alueiden niittymäiset alat pitävät osaltaan huolta luonnon monimuotoisuudesta. Sähköisten robottileikkureiden käyttöönotto vuosi sitten oli ensimmäinen askel kohti kentänhoidon laajempaa sähköistymistä ja automatisointia.

”Uusia laitteita ja koneita kehitetään koko ajan. Haluamme olla eturintamassa ottamassa vähäpäästöistä ja älykästä teknologiaa käyttöön.”

"Tietoisuus on jatkuvassa kasvussa, samoin kiinnostus kestäviä valintoja kohtaan."

Lehto tiimeineen etsii aktiivisesti ja rohkeasti myös uusia kestäviä ratkaisuja.

”Viime vuoden seurantaraportti tuloksineen esimerkiksi herätti kysymyksen siitä, kuinka kiviaineksen käyttöä kentällä voitaisiin kenties vähentää tai miten sitä voitaisiin korvata kierrätysmateriaaleilla. Sen lisäksi olemme pohtineet muun muassa sitä, kuinka voisimme käyttää leikkuujätettä hyväksi. Entä jos löytäisimme maatalousyrittäjän, jonka kanssa voisimme pistää pystyyn oman biokaasuvoimalan? Leikkuujäte toimisi hyvin mädätysprosessissa yhdessä karjatilalla syntyvän lannan kanssa. Ensimmäiset askeleet tällä suunnalla on itse asiassa jo otettu.”

GEO:n Kelli Jerome on vaikuttunut.

”Hirsalan tiimi etsii jatkuvasti uusia tapoja päästöjen vähentämiseen onnistuen samalla pitämään huolta hiiltä sitovista alueista ja jopa laajentamaan niitä. Tällainen innostava johtajuus on omiaan antamaan siivet golfalan yhteiselle ympäristöliikkeelle.”

Suomalainen golfyhteisö on ympäristötietoinen

Suomen Golfliitossa oivallettiin jo varhain golfkenttien tekemän ympäristötyön merkitys.

”Se on lajille todella tärkeää ja välttämätöntä kestävän kehityksen takaamiseksi”, sanoo liiton kenttäasiantuntija Jari Koivusalo. ”Golfalan on kannettava oma vastuunsa. On tietysti hienoa, että se auttaa samalla parantamaan julkisuuskuvaamme ja hyväksyttävyyttämme yleisesti.”

Golfliitto oli Koivusalon mukaan ensimmäinen oman hiilijalanjälkensä laskenut lajiliitto Suomessa.

”Mitä useampi golftoimija herää ympäristö- ja ilmastotietoisuuteen, sen parempi lajin kannalta.”

Kotimainen golfyhteisö on Golfliiton johdolla lähtenyt mukaan R&A:n vuonna 2018 käynnistämään Golfkenttä 2030 -toimintaohjelmaan. Se sulkee sisäänsä luonnon monimuotoisuuden, ympäristönsuojelun ja ilmastonmuutoksen hidastamisen hyväksi tehtävät ponnistelut.

”Golfalan yhteinen ilmastotiekartta esimerkiksi on valmistumaisillaan. Golfliitto myös tukee yhteispohjoismaista STERFin Carbon Par -projektia, jossa tutkitaan eri tavoin hoidettujen nurmialueiden kykyä sitoa hiiltä. Tulosten pohjalta voidaan aikanaan luoda uusia parhaita käytäntöjä”, Jari Koivusalo kertoo.

Koivusalo kiittelee myös kotimaisten kenttäyhteisöjen valmiutta omien ympäristötoimiensa kriittiseen arviointiin.

”GEO-sertifikaatti on tällä hetkellä voimassa 11 kentällä, ja kaiken kaikkiaan se on tähän mennessä myönnetty 15 kentälle. Säätiön OnCourse-työkalua käytti viime vuonna aktiivisesti 28 kenttää. Lisäksi monet kentät ovat laskeneet oman hiilijalanjälkensä Suomen Golfkentät ry:n hallinnoiman Hiilineutraali golfkenttä -hankkeen puitteissa. Olemme hyvässä vauhdissa.”

Parannettavaakin silti löytyy.

”On todennäköistä, että Suomesta löytyy Hirsalan lisäksi muitakin kenttiä, joilla hiilinielut ovat päästöjä suuremmat. Mitä useampi kenttä laskee oman hiilitasapainonsa GEO:n tuottamalla OnCourse-ohjelmalla, sitä enemmän saamme faktatietoa kaikkien Suomen golfkenttien yhteisestä hiilitasapainosta.”

Facebook Whatsapp Linkedin
Forward Go back