Teksti Sami Sarpakunnas

Kuvat Helmi Hollo ja Golf Pirkkala

Suomessa golf kasvaa, eikä se ole enää vain ikääntyneiden miesten laji. Kentillä vilisee entistä enemmän myös nuoria aikuisia sukupuoleen katsomatta.

Mutta siinä missä harrastajamäärä on nousussa, junioreiden määrä on laskussa. Se on huolestuttanut golfyhteisöä jo pitkään, oikeammin koko 2000-luvun.

Juniorimäärän lasku saatiin hetkeksi poikki vuonna 2019, ja nousevalle uralle päästiin vuonna 2021. Kasvusta oli kiittäminen covid-19-pandemiaa, jonka kourissa moni muu harrastus joutui pakkolevolle. Erikoisolosuhteet satoivat golfin laariin ja sysäsivät sen kasvu-uralle, jolle kipusivat hetkeksi myös juniorit. Junioreiden määrä kuitenkin laski taas vuonna 2022.

Kehityksessä on ollut paljon hyvääkin. Ei golfkentille olisi junnuja virrannut, ellei laji olisi heitä kiinnostanut. Golf on näyttäytynyt monissa kyselyissä kiinnostavana lajina, jota niin aikuiset kuin lapset ja nuoretkin ovat kertoneet olevansa halukkaita kokeilemaan sopivana hetkenä. Nyt se hetki tuli. Työntöapua saatiin koronalta, ja kiinnostus lajiin konkretisoitui uusina golfareina.

”Meillä varauduttiin vuonna 2021 laajasti siihen, että golf pystyi ottamaan vastaan kaikki halukkaat, kun muut lajit olivat poikki. Se onnistui, ja lajin pariin saatiin paljon uusia lapsia ja nuoria”, Golfliiton asiantuntija Mika Hollo kertoo.

Ympärivuotisesti lajia voi harrastaa harvemmassa kuin joka kolmannessa suomalaisessa golfseurassa.

Imago-ongelmastakin on golfin itseanalyyseissä puhuttu. Mielikuvien muuttamisessa on saatu katu-uskottavaa vetoapua niin rap-artisteilta kuin NHL-tähdiltäkin, eikä golf enää näyttäydy ainakaan yksinomaan setien puisevana puuhasteluna.

Aivan kiinnostavimpien lajien joukossa golf ei vielä koreile. Kun opetus- ja kulttuuriministeriö viime vuonna selvitti koululaisten harrastustoiveita, golf tai puistogolf sai 19 % koululaisista kiinnostumaan. Listan kärjessä oli parkour 38 prosentin äänisaalillaan. Kakkonen oli elokuva (36 %), kolmonen kuvataide (34 %) ja nelonen ruoan valmistaminen (33 %). Listan ensimmäinen perinteinen urheilulaji oli lumilautailu ja laskettelu (32 %), jota seurasi jalkapallo (31 %).

Golfin edelle nousivat myös muun muassa historiakerho, frisbeegolf, scoottaus ja skeittaus.

Erityisen huomionarvoista on se, että listan kärjessä ovat harrasteet, jotka eivät ole kilpailullisia. Koululaiset eivät näytä kaipaavan jatkuvaa kisaamista ja tasonmittausta yhtään sen enempää kuin mitä yhteiskuntamme sitä jo puolipakolla tarjoaa. Lapset ja nuoret haluavat harrastaa jotain, mikä on kivaa. Se riittää.

Juniori-ikäisiksi luokitellaan kaikki alle 21-vuotiaat harrastajat. Heidän osuutensa Suomen Golfliiton yli 154 000 jäsenestä oli vuonna 2022 noin 10,6 % eli hieman alle 16 500 henkilöä. Huolestuttavan pieni on etenkin tyttöjen osuus, 3760 henkilöä, varsinkin kun tyttöjen määrä laski vuoden takaiseen verrattuna 8 %, poikien määrä vain 3 %.

”Vuoden 2022 jäsenmäärien pieni lasku oli ihan odotettavaa nousukauden jälkeen. Ikäluokista ei lähde pois eli lopeta kovin paljon harrastajia, mutta kun 21 vuotta täyttäneet nuoret kasvavat pois tilastosta, nuorempiin luokkiin ei tule ihan samaa määrää tilalle”, Mika Hollo kertoo.

”Siinä mielessä katson, että tämä on lähes taklattu voitto.”

Asiassa olisi helppoa syyttää pieneneviä ikäluokkia ja koventunutta kilpailua lasten ja nuorten vapaa-ajasta. Ne ovat toki osa yhtälöä, mutta selitystä on sittenkin syytä hakea lajin sisältä. On aihetta vilkaista, mitä asialle tehdään ja mitä jätetään tekemättä.

Liittotasolla, Suomen Golfliitossa, on tehty töitä juniorimäärien positiivisen kehityksen eteen määrätietoisesti jo vuosia. On perustettu erilaisia hankkeita vauhdittamaan juniorihankintaa. Niistä kenties merkittävin on vuonna 2017 lanseerattu Draivia Kouluun -ohjelma, jonka perusidea on viedä golf kouluihin sen sijaan, että odotettaisiin koulujen tulevan golfin luo.

Käytännössä tämä on tapahtunut suunnittelemalla valmiita, uuden opetussuunnitelman mukaisia liikuntatunteja, joita koulujen liikunnanopettajat voivat työssään hyödyntää. Tuntien harjoitukset ovat golfillisia, mutta kehittävät perusliikuntataitoja laaja-alaisesti. Harjoitteissa tarvittavan välinesetin koulut saavat hyvin edullisesti. Draivia kouluun -ohjaajiksi on koulutettu vuosina 2017–2022 jo lähes 6400 henkilöä.

Toinen hanke on nimeltään Puistogolf. Siinä golfillinen rata voidaan pystyttää mihin tahansa puistoon tai vastaavalle alueelle, jossa sitä voi pelata. Puistogolfissa saa kosketuksen golfia muistuttavaan peliin, joka toivon mukaan synnyttää innon kokeilla myöhemmin varsinaista golfiakin.

”Puistogolfin ideana on tarjota golfillinen pelikokemus. Golf viedään Puistogolfin avulla pelinä ja lajina lähemmäs ihmistä”, Hollo sanoo.

Pallo on seuroilla

Golfliitto voi kuitenkin tehdä vain oman osansa helpottamalla suomalaisten golfseurojen työtä. Pääroolia näyttelevät silti golfseurat, jotka tekevät työtä ruohonjuuritasolla.

Suomen yhteensä 134 golfseurasta noin 40 tarjoaa junioreille ympärivuotista toimintaa. Noin 70 järjestää junioreille toimintaa golfkaudella, jos tarkastelusta jätetään ulkopuolelle erilaiset golfleirit, joiden avulla lajiin tarjotaan kosketuspintaa useammassa seurassa.

Jos halutaan etsiä yksittäisiä syitä sille, miksi junioreiden jäsenmäärä Suomessa laahaa, yllä oleva on syytä lukea uudelleen: Suomen golfseuroista vain hieman reilu puolet järjestää junioreille ohjattua toimintaa golfkauden aikana. Ympärivuotisesti lajia voi harrastaa harvemmassa kuin joka kolmannessa suomalaisessa golfseurassa.

Valitettavasti kuva on tällaisenaankin vielä hieman liian ruusuinen, koska etenkin ympärivuotisista harrastusryhmistä monet on suunnattu kilpaileville junioreille, ei harrastajille.

Harrastamisen Suomen malli on Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoima toimintamuoto, jonka tarkoituksena on mahdollistaa jokaiselle lapselle ja nuorelle mieluisa ja maksuton harrastus koulupäivän yhteydessä. Lajit vaihtelevat kouluittain. Lajeille tämä on iso mahdollisuus, sillä koulut tarjoavat markkinointiin ja toiminnan organisoimiseen oivaa vetoapua.

Suomessa on hieman yli kaksi tuhatta peruskoulua. Golfia on mahdollista harrastaa Suomen mallin mukaisesti muutamassa koulussa.

Pirkkala on ykkönen

Juniorityön tahmeus selittyy osaltaan Suomen golfyhteisöjen rakenteella. Kenttäyhtiö ja golfseura ovat eräänlaisessa pakkoavio-liitossa, joka on tyypillisesti kehittynyt vähintään molemminpuoliseksi kiintymykseksi, ellei peräti rakkaudeksi, mutta joka toisinaan myös rajoittaa toisen toimintaedellytyksiä

Kyse on tietenkin taloudesta. Kenttäyhtiölle juniorit eivät ole maksavia asiakkaita nyt eivätkä usein vielä pitkään aikaan. Aktiivinen juniorityö voi kyllä olla junioreiden vanhemmille syy valita kyseinen golfkenttä omaksi harrastuspaikakseen, mutta golfyhteisöissä moni näkee juniorityön kulueränä.

Vahva juniorityö vaatii aina hyvää yhteistyötä kenttäyhtiön ja seuran välillä. Jonkun se on myös kustannettava, vaikka hyvin usein junioriryhmien ohjaaminen tapahtuu vapaaehtoisvoimin, kuten niin monessa muussakin harrastuksessa.

Osa suomalaisista golfyhteisöistä taas on niin pieniä, että niiden on vaikea saada mukaan riittävästi junioreita, jotta aktiivista toimintaa olisi mielekästä järjestää. Osa kentistä kärsii sijainnistaan. Junioreiden harrastaminen helpottuu huomattavasti, jos treeneihin osallistuminen ei ole joka kerta vanhempien kyydityksen varassa.

Suomessa on kuitenkin kymmeniä golfyhteisöjä, joissa juniorityö on vahvaa ja vakiintunutta. Yksi toimivimmista malleista löytyy Tampereen kupeesta, Golf Pirkkalasta. Seuran 2438 jäsenestä 397 on junioreita, ja heistä 117 on tyttöjä. Golf Pirkkala on Suomen ainoa golfseura, jossa on kirjoilla yli sata tyttöä.

Seuran suuri juniorimäärä ei ole sattumaa, sillä Pirkkalassa on tehty jo vuosia määrätietoisesti töitä lasten ja nuorten parissa. Seura on mukana myös Suomen Olympiakomitean Tähtiseura-ohjelmassa, ja sille on myönnetty Tähtiseura-merkki.

”Pirkkalassa juniorityö on nostettu strategiatasolla tärkeäksi teemaksi, ja sillä on sekä seuran että kenttäyhtiön vahva tuki”, Golf Pirkkalan juniori- ja kilpagolftoimikunnan puheenjohtaja Kati Kokko kertoo.

Pirkkalassa juniorityö nähdään tärkeäksi, ja siihen halutaan satsata.

”Sitä keskustelua käydään jatkuvasti, että pitääkö kasvaa vai keskittyä laatuun. Varsinkin, kun meillä on kenttä käytännössä täynnä. Ja Pirkkalassa junnutoiminta on suurta”, vuoden ajan Golf Pirkkalan toimitusjohtajana työskennellyt Markus Junni sanoo.

Mutta ei junioritoiminta suinkaan ole yksinomaan kuluerä. Kaikki vaikuttaa kaikkeen, ja perheen harrastuksilla voi olla sidoksia esimerkiksi yritystoimintaan.

”Kun junioritoiminta on laajaa, se koskettaa monia perheitä. Moni heistä pelaa meillä, mutta toimintaan on sitoutunut myös yrityskumppaneita, joilla ei olisi välttämättä mitään sidosta kenttään, elleivät lapset harrastaisi meillä golfia”, Junni kertoo esimerkin.

Junnin mukaan junioritoiminta näyttäytyy myös kenttäyhtiön näkökulmasta kannatettavana ja hyvin vähän ongelmia tai ristiriitoja aiheuttavana toimintana.

”Pelaaja Ensin -kyselyssä taisin saada viime vuonna yhden negatiivisen junioritoimintaa koskeneen palautteen. Kukaan ei siitä sanottavammin häiriinny. Se on kulttuurikysymys, ja meillä siihen on totuttu. Täällä junioritoimintaa on ollut niin pitkään”, Junni sanoo.

Junioreille on Pirkkalassa luotu junioripolku, joka johtaa vauvasta aikuisuuteen.

Kati Kokko on itse esimerkki siitä, että juuri juniorityö sai perheen valitsemaan golfilliseksi tukikohdakseen Golf Pirkkalan.

”Koko viisihenkinen perheemme harrastaa täällä, ja kaikki lapset ovat mukana treeniryhmissä”, hän kertoo.

Kokko on seuran toiminnassa mukana vapaaehtoisena. Juniorityötä seurassa luotsaa juniorikoordinaattori Anu Alppi, joka palkattiin viime vuoden huhtikuussa Opetus- ja kulttuuriministeriön avustuksen turvin. OKM:n tuki kattaa palkkakuluista korkeintaan kolme neljäsosaa. Loput Pirkkalassa maksetaan seuran junioritoimikunnan kassasta. Moinen satsaus ei olisi monessa seurassa mahdollinen, mutta suurena seurana Golf Pirkkala pystyy sen tekemään.

Junioriryhmien vastuuvalmentajana seurassa toimii entinen ammattilainen ja LET-pelaaja Kaisa Ruuttila. Hän jakaa junioritoiminnan nykyisestä tilasta paljon kiitosta sille kulttuurille ja arvopohjalle, joka luotiin pitkälti kenttäyhtiön pitkäaikaisen toimitusjohtajan Pasi Kristianssonin johdolla.

”Kun aloitin itse seurassa, meillä ei ollut paljon junioreita. Jo tuolloin kierrettiin jakamassa junioritoiminnasta kertovia esitteitä ja muuta. Ylipäänsä junioritoiminta on ollut aktiivista ja systemaattista alusta asti. Pasi Kristiansson istui pitkään myös seuran junioritoimikunnassa ja oli mahdollistamassa paljon omalla asenteellaan. Oy:n ja ry:n yhteistoiminta on edelleen kitkatonta”, Ruuttila näkee.

Junioreille on Pirkkalassa luotu junioripolku, joka johtaa vauvasta aikuisuuteen. Lajia voi harrastaa – ja nimenomaan harrastaa ilman kilpailemisen pakkoa – aktiivisesti, ohjatusti ja ympärivuotisesti.

Ohjatussa toiminnassa on kesäkaudella mukana lähes joka toinen Golf Pirkkalan junioreista. Ympärivuotisesti harjoittelee noin 60 junioria. Kesäkaudella treenit maksavat kuukausitasolla pari–kolme kymppiä. Talvella harrastaminen on kalliimpaa, koska treenit vedetään ulkopuolisen yrittäjän hallissa. Myös kisaryhmien fysiikkatreenit on annettu ulkopuolisen yrittäjän hoidettavaksi.

Tutkittaessa golfopettajiin liittyviä asenteita ja odotuksia aikuisten kohdalla on käynyt ilmi, että naiset suosivat mielellään naisopettajia. Ehkä tyttöjunioreiden kohdalla on samoin? Pirkkalassa avainpaikoilla on naisia, ja seurassa on enemmän tyttöjunioreita kuin yhdessäkään toisessa seurassa.

Golf Pirkkala ei todellakaan ole ainoa suomalainen golfyhteisö, jossa tehdään erinomaista juniorityötä. Se on kuitenkin loistava vertailukohde. Olennaista on vahva halu ja sitoutuminen. Se tuo tuloksia.

Kati Kokon mielestä junioritoiminta heijastuu koko yhteisöön positiivisella tavalla.

”Osaksi Golf Pirkkalan identiteettiä on juurtunut se, että siellä niitä junnuja aina on. Eivät ihmiset siitä häiriinny. Ennemminkin päinvastoin. Se luo hyvää meininkiä koko yhteisöön.”